Alfa Ja Omega, vol. 6

189/317

Luku 34—Pyhittynyt palvelustyö

Elämässään ja opetuksissaan Kristus on näyttänyt täydellistä esimerkkiä epäitsekkäästä palvelustyöstä, joka on lähtöisin Jumalasta. Jumala ei elä itselleen. Luomalla maailman ja ylläpitämällä kaikkea olevaista hän alati palvelee muita. »Hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin» (Matt. 5: 45). Tämän palvelemisen ihanteen Isä välitti Pojalleen. Jeesus sai tehtäväkseen olla ihmiskunnan johdossa osoittaakseen esimerkillään, mitä palveleminen merkitsee. Hänen koko elämänsä oli palvelemisen lain alainen. Hän palveli kaikkia, auttoi kaikkia. AO6 249.1

Yhä uudelleen Jeesus koetti teroittaa tätä periaatetta opetus-lapsilleen. Kun Jaakob ja Johannes esittivät kunniasijaa koskevan pyyntönsä, hän sanoi: »Joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän Palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä» (Matt. 20: 26-28). AO6 249.2

Taivaaseen astumisestaan asti Kristus on jatkanut maanpäällistä työtään käyttämällä välikappaleinaan valittuja lähettiläitä, joiden välityksellä hän puhuu ihmislapsille ja huolehtii heidän tarpeistaan. Seurakunnan suuri Pää johtaa työtään niiden avulla, jotka Jumala on asettanut edustajikseen. AO6 249.3

Niiden virkaan, jotka Jumala on kutsunut työskentelemään sanan ja opin parissa hänen seurakuntansa vahvistamiseksi, liittyy vakava vastuu. Kristuksen puolesta heidän tulee kehottaa miehiä ja naisia antamaan sovittaa itsensä Jumalan kanssa. He kykenevät täyttämään tehtävänsä vain sikäli kuin he saavat viisautta ja voimaa ylhäältä. AO6 249.4