Alfa Ja Omega, vol. 6

169/317

Luku 31—Sanomasta otetaan vaarin

Efesoksesta Paavali lähti uudelle lähetysmatkalle, jonka aikana hän toivoi voivansa käydä uudelleen vanhoilla työkentillään Euroopassa. Tultuaan joksikin aikaa Troakseen »julistamaan Kristuksen evankeliumia» hän tapasi muutamia, jotka olivat halukkaita kuuntelemaan hänen sanomaansa. Hänelle avautui »ovi työhön Herrassa”, hän myöhemmin mai-nitsi työstään tuossa paikassa. Mutta niin menestyksellistä kuin hänen toimintansa Troaksessa olikin, hän ei voinut jäädä sinne pitkäksi aikaa. Huoli »kaikista seurakunnista» ja erityisesti Korintin seurakunnasta painoi raskaana hänen sydäntään. Hän oli toivonut tapaavansa Tiituksen Troaksessa ja kuulevansa häneltä, kuinka Korintin veljille lähetetyt neuvon ja nuhteen sanat oli vastaanotettu, mutta tässä hän pettyi. »Minä en saanut lepoa hengessäni”, hän kirjoitti tästä tapauksesta, »kun en tavannut Tiitusta, veljeäni.» Niinpä hän lähti Troaksesta ja siirtyi Makedoniaan. Siellä hän Filippin kaupungissa tapasi Timoteuksen. AO6 226.1

Paavali tunsi tänä aikana suurta huolta Korintin seurakunnan Riemuissaan apostoli lähetti Korintin uskoville toisen kirjeen, jossa hän ilmaisi sydämellisen ilonsa siitä hyvästä, mikä heissä oli tapahtunut: »Vaikka murehu-puolesta, mutta hän toivoi parasta. Toisinaan hän kuitenkin ounasteli sielussaan syvästi murheellisena, että hänen neuvonsa ja kehotuksensa ymmärrettäisiin väärin. »Ei — lihamme saanut mitään rauhaa”, hän kirjoitti myöhemmin, »vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla.» AO6 226.2

Tämä uskollinen sanansaattaja toi ilahduttavan tiedon, että Korintin uskovaisten keskuudessa oli tapahtunut ihmeellinen muutos. Monet olivat ottaneet varteen Paavalin kirjeen sisältämät ohjeet ja tehneet parannuksen synneistään. Heidän elämänsä ei enää ollut häpeäksi kristinuskolle vaan voimallinen todistus käytännön jumalisuudesta. AO6 226.3