Tie Kristuksen luo

13/14

Luku 12—Mitä on tehtävä epäilysten sattuessa

Useat, varsinkin nuoret kristityt, joutuvat väliin epäilysten valtaan. Raamatussa on monta seikkaa, joita he eivät voi selittää eivätkä ymmärtää, ja saatana käyttää niitä hyväkseen järkyttääkseen heidän uskoaan Raamattuun Jumalan ilmestyksenä. He kysyvät: ”Kuinka voin oppia tuntemaan oikean tien? Jos Raamattu todellakin on Jumalan sanaa, niin kuinka voin päästä vapaaksi näistä epäilyksistä ja vaikeuksista ?“ TK 93.1

Jumala ei vaadi meitä uskomaan mitään antamatta riittäviä todistuksia uskomme perustuksesta. Hänen olemassaolonsa, luonteensa, hänen sanansa totuus ovat vahvistetut järkeemme vetoavilla todistuksilla, ja näitä todistuksia on runsaasti. Mutta Jumala ei ole koskaan poistanut epäilyksen mahdollisuutta. Uskon täytyy perustua todisteihin eikä havaintoesitykseen. Ne, jotka tahtovat epäillä, saavat siihen kyllä tilaisuuden, kun taas ne, jotka todella tahtovat oppia tuntemaan totuuden, löytävät kylliksi todisteita uskonsa perustukseksi. TK 93.2

Rajoitetun järjen on mahdoton täydellisesti käsittää Äärettömän luonnetta ja töitä. Terävimmällekin ymmärrykselle ja valistuneimmallekin mielelle jää tämä pyhä Olento salaisuuden verhoamaksi. ”Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille? Se on korkea kuin taivas — mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela — mitä voit ymmärtää?“ (Job 11: 7, 8). TK 93.3

Apostoli Paavali huudahtaa: ”Oi, sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!“ (Room. 11: 33). ”Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus“ (Ps. 97: 2). Me voimme ymmärtää hänen suunnitelmiaan mikäli meille on hyödyksi ymmärtää; muutoin meidän tulee hiljaisina luottaa kaikkivoipaan käteen ja rakkaudesta uhkuvaan sydämeen. TK 94.1

Jumalan sanassa, samoin kuin sen jumalallisen antajan luonteessa, on salaisuuksia, joita kuolevaiset eivät voi koskaan täydellisesti käsittää. Synnin tulo maailmaan, Kristuksen lihaksituleminen, uudestisyntyminen, ylösnouseminen ja monet muut Raamatussa esitetyt asiat ovat salaisuuksia, jotka ovat liian syviä ihmisjärjen selitettäviksi tai edes täydellisesti käsitettäviksi. Mutta meillä ei ole mitään syytä epäillä Jumalan sanan totuutta sen tähden, ettemme voi ymmärtää hänen kaitselmuksensa salaisuuksia. Kaikkialla luonnossa on ympärillämme arvoituksia, jota emme voi täysin selittää. Elämän alhaisimmatkin muodot esittävät ongelman, jota viisaimmatkaan oppineet eivät voi selittää. Kaikkialla on ihmeitä, jotka ovat käsityksemme ulkopuolella. Onko sitten ihme, että hengellisessä maailmassa on salaisuuksia, joita emme voi tutkia? Vaikeus on ainoastaan ihmismielen heikkoudessa ja ahtaudessa. Jumala on antanut meille Raamatussa riittäviä todistuksia jumalallisesta luonteestaan, emmekä me saa epäillä hänen sanaansa sen tähden, ettemme voi ymmärtää hänen kaitselmuksensa kaikkia arvoituksia. TK 94.2

Apostoli Pietari sanoo, että Raamatussa on ”yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon ... omaksi kadotuksekseen“ (2 Piet. 3: 16). Epäilijät ovat käyttäneet Raamatun vaikeatajuisia paikkoja todistuksina Raamattua vastaan; mutta nehän ovat päinvastoin voimakkaita todistuksia sen jumalallisesta innoituksesta. Jollei Raamattu kertoisi Jumalasta muuta kuin sellaista, minkä helposti voimme käsittää, jos heikko järki voisi ymmärtää Jumalan suuruuden ja ylevyyden, ei Raamatussa olisi jumalallisen vallan erehtymättömiä tuntomerkkejä. Siinä esitettyjen aiheiden suuruuden ja salaperäisyyden tulisi innoittaa uskoamme siihen Jumalan sanana. TK 94.3

Raamattu esittää totuuden niin yksinkertaisella tavalla ja ihmissydämen tarpeisiin ja kaipauksiin soveltaen, että se hämmästyttää ja ihastuttaa oppineimmankin ja saattaa myös yksinkertaiset ja oppimattomat löytämään pelastuksen tien. Ja kuitenkin nämä yksinkertaisesti esitetyt totuudet koskettelevat aineita, jotka ovat niin korkeita, sisältö- rikkaita ja ihmisjärjelle käsittämättömiä, että me voimme ottaa vastaan ne ainoastaan sen tähden, että Jumala on ne lausunut. Siten pelastussuunnitelma on selvänä edessämme, niin että jokainen sielu voi nähdä, mitkä parannuksen askeleet hänen on otettava päästäkseen Jumalan luo ja Herramme Jeesuksen Kristuksen uskoon ja tullakseen pelastetuksi Jumalan määräämällä tavalla. Näissä totuuksissa, jotka ovat niin helposti ymmärrettäviä, piilee kuitenkin salaisuuksia, jotka peittävät hänen kirkkautensa — salaisuuksia, jotka valtaavat mielen niitä tutkittaessa ja täyttävät vilpittömän totuudenetsijän kunnioituksella ja uskolla. Kuta enemmän hän tutkii Raamattua, sitä syvemmän varmuuden hän saa siitä, että se on elävän Jumalan sanaa, ja inhimillinen järki vaipuu tomuun jumalallisen ilmestyksen ylevyyden edessä. TK 95.1

Tunnustaessamme, ettemme voi täydellisesti käsittää Raamatun suuria totuuksia, myönnämme ainoastaan, että rajoitettu järki on riittämätön käsittämään ääretöntä, että ihminen ahtaalla ihmisviisaudellaan ei voi ymmärtää Kaikkitietävän suunnitelmia. TK 95.2

Epäilijät ja jumalattomat hylkäävät Jumalan sanan, koska eivät voi tutkia kaikkia sen salaisuuksia, eivätkä kaikki nekään, jotka tunnustavat uskonsa Raamattuun, ole vapaat siitä vaarasta. Apostoli sanoo: ”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta“ (Hebr. 3: 12). On oikein tutkia tarkkaan Raamatun opetuksia ja etsiä ”Jumalan syvyydetkin“ (l Kor. 2: 10), mikäli ne ovat ilmoitetut Raamatussa. ”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten (5 Moos. 29: 29). Mutta saatanan toimena on ehkäistä järkemme tutkimustyötä. Raamatun totuuksien tutkimiseen sekoittuu jonkinlaista ylpeyttä, niin että ihmiset tulevat kärsimättömiksi ja masentuneiksi, jos eivät voi tyydyttävästi selittää jokaista raamatunkohtaa. Heistä on liian nöyryyttävää tunnustaa, että he eivät ymmärrä innoitettua sanaa. He eivät halua kärsivällisesti odottaa siksi, kunnes Jumala näkee hyväksi ilmaista heille totuuden. He luulevat että heidän oma ihmisviisautensa riittää tekemään heidät kykeneviksi ymmärtämään Raamattua, ja kun epäonnistuvat siinä, kieltävät he itse asiassa sen uskottavuuden. On totta, että useilla teorioilla ja opeilla, joiden yleensä otaksutaan juontavan alkunsa Raamatusta, ei ole mitään perustusta sen opeissa, vaan ne ovat päinvastoin ristiriidassa innoituksen luonteen kanssa. Tällaiset seikat ovat aiheuttaneet monelle epäilystä ja sekaannusta. Niistä ei kuitenkaan voi syyttää Jumalan sanaa, vaan ihmisen vääriä selityksiä. TK 96.1

Jos luotujen olentojen olisi mahdollista täydellisesti ymmärtää Jumalaa ja hänen töitänsä, niin eivät he, sitten kun olisivat päässeet niin pitkälle, voisi enää löytää uusia totuuksia, kasvaa tiedossa ja kehittää sieluaan ja sydäntään. Jumala ei olisi enää korkein, ja ihminen, saavutettuaan tiedon ja kehityksen rajan, lakkaisi edistymästä. Kiit- täkäämme Jumalaa siitä, ettei niin käy. Jumala on ääretön; hänessä “kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä” (Kol. 2:3). Iankaikkisuudessa ihmiset saavat alati tutkia ja oppia koskaan tyhjentämättä hänen viisautensa, hyvyytensä ja voimansa aarteita. TK 96.2

Jumalan tarkoitus on, että hänen sanansa totuudet paljastuisivat hänen kansalleen jo tässä elämässä. On ainoastaan yksi keino, millä tämä tieto saavutetaan. Ainoastaan se Henki, joka on sanan antanut, voi valaista sen, niin että sen ymmärrämme. “Ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki”, “sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin” (l Kor. 2: 11, 10). Ja Vapahtaja lupasi seuraajilleen: “Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen, sillä . . . hän ottaa minun omastani ja julistaa teille” (Joh. 16: 13, 14). TK 97.1

Jumala tahtoo, että ihminen harjoittaisi ajatuskykyään, ja Raamatun tutkiminen vahvistaa ja jalostaa mieltä enemmän kuin mikään muu tutkistelu. Meidän tulee kuitenkin varoa jumaloimasta järkeä, joka on inhimillisen heikkouden ja voimattomuuden alainen. Jos emme tahdo, että Raamattu on kätketty ymmärrykseltämme, niin ettemme voi käsittää selvimpiäkään totuuksia, täytyy meidän omata pienen lapsen yksinkertaisuus ja usko, olla valmiita oppimaan ja rukoilla Pyhän Hengen apua. Tuntiessamme Jumalan voiman ja viisauden ja kyvyttömyytemme käsittää hänen suuruuttaan meidän tulisi nöyrtyä ja avata hänen sanansa pyhällä pelolla, aivan kuin jos astuisimme hänen eteensä. Raamattua lukiessamme järjen täytyy tunnustaa itseään korkeampi voima, ja sydämen ja ymmärryksen täytyy nöyrtyä suuren “MINÄ OLEN” edessä. TK 97.2

On monta näöltään vaikeaa ja hämärää asiaa, jotka Jumala selvittää niille, jotka tahtovat ne ymmärtää. Mutta ilman Pyhän Hengen johtoa me olemme taipuvaisia vää- ristämään Raamattua ja selittämään sitä väärin. Raamattua luetaan paljon tavalla, joka ei hyödytä mitään, vaan päinvastoin monesti vahingoittaa. Kun Jumalan sanaa aletaan lukea ilman kunnioitusta ja rukousta, kun ajatukset ja tunteet eivät ole kiintyneet Jumalaan eivätkä ole sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa, verhoaa epäilys mielen, niin että Raamatun tutkiminenkin vahvistaa epäilystä. Vihollinen hallitsee ajatuksia ja antaa vääriä selityksiä. Kun ihmiset eivät koeta sanoissaan ja töissään olla sopusoinnussa Jumalan kanssa, niin he, olkootpa kuinka oppineita tahansa, ovat taipuvaisia käsittämään väärin Raamattua, eikä ole turvallista luottaa heidän selityksiinsä. Niillä jotka lukevat Raamattua löytääkseen ristiriitaisuuksia, ei ole hengellistä terävänäköisyyttä. Väärennetyin katsein he näkevät epäilyksen ja epäuskon syitä asioissa, jotka todellisuudessa ovat selviä ja yksinkertaisia. TK 97.3

Epäilyksen ja epäuskon todellisena syynä on useimmissa tapauksissa synnin rakkaus, peiteltäköön sitä kuinka paljon tahansa. Jumalan sanan opetukset ja rajoitukset eivät ole tervetulleita ylpeälle, syntiä rakastavalle sydämelle, ja ne, jotka eivät halua totella sen vaatimuksia, ovat valmiit epäilemään sen luonnetta. Saavuttaaksemme totuuden, meillä täytyy olla vilpitön halu oppia tuntemaan totuus ja altis sydän olemaan sille kuuliainen. Ja kaikki, jotka tällä mielellä tutkivat Raamattua, löytävät runsaita todistuksia siitä, että se on Jumalan sanaa, ja ymmärtävät sen totuudet, jotka tekevät heidät viisaiksi pelastukseen. TK 98.1

Kristus on sanonut: “Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta” (Joh. 7: 17). Jos sen sijaan, että kyselet ja moitit sellaista, mitä et ymmärrä, otat vaarin valosta, joka jo loistaa yllesi, niin saat suuremman valon. Täytä Kristuksen armon avulla kaikki velvollisuutesi, jotka ovat selvinneet ymmärryksel- lesi, silloin tulet kykeneväksi ymmärtämään ja suorittamaan sellaisia asioita, joita nyt epäilet. TK 98.2

On todistus, joka on ilmoitettu kaikille — sekä korkeimmin oppineille että oppimattomille — nimittäin kokemuksien todistus. Jumala kehottaa meitä koettelemaan sanansa todellisuutta, lupaustensa totuutta. Hän sanoo: “Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä” (Ps. 34: 9). Sen sijaan, että luottaisimme jonkun toisen sanaan, meidän tulee itse maistaa. Hän sanoo edelleen: “Anokaa, niin te saatte” (Joh. 16: 24). Hän täyttää lupauksensa. Ne eivät ole koskaan pettäneet eivätkä voi koskaan pettää. Ja kun tulemme Jeesuksen läheisyyteen ja iloitsemme hänen rakkautensa täydellisyydestä, häipyvät epäilyksemme ja pimeytemme hänen läsnäolonsa valossa. TK 99.1

Apostoli Paavali sanoo, että Jumala “on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan” (Kol. 1: 13). Ja jokainen, joka on siirtynyt kuolemasta elämään, voi olla varma siitä, että “Jumala on totinen” (Joh. 3: 33). Hän voi todistaa: “Minä tarvitsin apua ja sain sen Jeesuksessa. Hän täytti kaikki tarpeeni ja tyydytti sieluni nälän; ja nyt Raamattu on minulle Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Kysytkö, minkä tähden uskon Jeesukseen? — Sen tähden, että hän on jumalallinen Vapahtajani. Minkä tähden uskon Raamattuun? Sen tähden, että olen havainnut sen olevan Jumalan äänen sielulleni.” Meissä voi itsessämme olla todistus, että Raamattu on totuus ja että Kristus on Jumalan Poika. Me tiedämme, ettemme seuraa viekkaasti sommiteltuja taruja. TK 99.2

Pietari kehottaa veljiään kasvamaan “Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa” (2 Piet. 3: 18). Kun Jumalan lapset kasvavat armossa, saavat he aina yhä selvemmän käsityksen hänen sanastaan. He löytävät sen pyhistä totuuksista uutta valoa ja kau- neutta. Niin on ollut seurakunnan historian kaikkina aikoina, ja niin on oleva loppuun saakka. “Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka” (Sanani. 4: 18). TK 99.3

Uskon silmillä voimme katsella tulevaa maailmaa ja käsittää Jumalan lupauksen tietomme kartuttamisesta, kun inhimilliset lahjat yhtyvät jumalallisiin ja kaikki sielunkyvyt tulevat välittömästi valon lähteen yhteyteen. Me voimme iloita siitä, että kaikki mikä Jumalan kaitselmuksessa on ollut meille hämärää tulee selväksi, vaikeasti ymmärrettävät seikat saavat selityksensä, ja siinä, missä ahdas järkemme näki ainoastaan sekavuutta ja epäonnistuneita suunnitelmia, näemme mitä täydellisimmän ja ihanimman sopusoinnun. “Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan” (1 Kor. 13: 12). TK 100.1