Tie Kristuksen luo

Luku 10—Jumalan tunteminen

Jumala koettaa monella tavalla ilmaista itsensä meille ja saattaa meidät yhteyteensä. Luonto puhuu lakkaamatta aisteillemme. Jumalan rakkaus ja kunnia, jotka ilmenevät hänen kättensä töissä, tekevät avoimeen sydämeen syvän vaikutuksen. Kuunteleva korva voi kuulla ja ymmärtää, kun Jumala puhuu luonnon välityksellä. Vihannat kedot, mahtavat puut, ummut ja kukat, ohitse kiitävät pilvet, virvoittava sade, loriseva puro ja taivaan ihmeet puhuvat sydämellemme ja kehottavat meitä tutustumaan häneen, joka on ne luonut. TK 75.1

Vapahtaja valaisi kalliita opetuksiaan luonnosta otetuilla vertauksilla. Puut, linnut, laakson kukat, kukkulat, järvet ja ihana taivas sekä jokapäiväisen elämän tapaukset ja olosuhteet saivat liittyä totuuden sanaan, jotta sen opetukset muistuisivat siten usein mieleen ihmiselämän vaivoissa ja huolissakin. TK 75.2

Jumala tahtoo, että hänen lapsensa pitäisivät arvossa hänen työtään ja iloitsisivat siitä yksinkertaisesta, hiljaisesta kauneudesta, jolla hän on koristanut maallisen kotimme. Hän rakastaa kaunista, ja enemmän kuin kaikkea ulkonaisesti miellyttävää hän rakastaa luonteen kauneutta; hän tahtoisi meidän omaavan puhtautta ja yksinkertaisuutta, kukkien tyyntä suloutta. TK 75.3

Jos me vain tahdomme kuunnella, opettavat Jumalan kätten työt meille kuuliaisuuden ja luottamuksen kalliita opetuksia. Tähdistä, jotka mittaamattomassa avaruudessa seuraavat aikakaudesta toiseen määrättyjä ratojaan, aina pienimpään hiukkaseen luonto tottelee Luojansa tahtoa. Ja Jumala huoltaa ja ylläpitää kaikkia luotujaan. Hän, joka kannattaa lukemattomat maailmat äärettömässä avaruudessa, pitää samalla huolta pienestä varpusesta, joka pelotta visertelee yksinkertaista lauluaan. Kun ihmiset menevät päivän toimiin tai kun he rukoilevat, kun he illalla laskeutuvat levolle tai aamulla nousevat, kun rikas juhlii linnassaan tai kun köyhä kokoaa lapsensa yksinkertaisen pöytänsä ympärille, vartioi taivaallinen Isä hellästi jokaista. Ei ainoatakaan kyyneltä vuodateta hänen huomaamattaan, eikä ainoakaan hymy jää häneltä näkemättä. TK 75.4

Jos me vain täydellisesti uskoisimme tämän, katoaisivat kaikki tarpeettomat tuskat ja huolet. Elämämme ei olisi niin täynnä pettymyksiä kuin nyt, sillä kaikki sekä vähäiset että suuret, jätettäisiin silloin Jumalan käteen, joka ei tule huolien paljoudesta neuvottomaksi ja jota niiden taakka ei rasita. Silloin saisimme nauttia sielun lepoa, jota moni meistä on kauan kaivannut. TK 76.1

Ajattele nauttiessasi luonnon ihanuudesta tulevaa maailmaa, jota synti ja kuolema eivät koskaan häiritse, missä kirousten varjo ei peitä luontoa. Kuvittele mielessäsi pelastettujen kotia ja muista, että se on oleva paljon ihanampi kuin rohkeinkaan mielikuvitus voi toivoa. Jumalan moninaisissa lahjoissa luonnossa näemme ainoastaan heikon pilkahduksen hänen kunniastaan. On kirjoitettu: “Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1 Kor. 2:9). TK 76.2

Runoilijat ja luonnontutkijat puhuvat paljon luonnosta, mutta kristitty antaa maan kauneudelle sentään eniten arvoa, sillä hän näkee siinä Isänsä luomistyön ja havaitsee hänen rakkautensa kukissa, pensaissa ja puissa. Kukaan ei voi täydellisesti ymmärtää kukkuloiden ja laaksojen, jokien ja järvien merkitystä, ennen kuin hän voi katsella niitä Jumalan ihmistä kohtaan osoittaman rakkauden ilmauksina. TK 76.3

Jumala puhuu meille kaitselmuksessaan ja Henkens? vaikutuksessa. Olosuhteissamme ja ympäristössämme joka päivä tapahtuvista muutoksista saamme kallisarvoisia opetuksia, jos vain sydämemme on avoin havaitsemaan niitä. Psalmista tuntee Jumalan johdatuksen sanoessaan: “Maa on täynnänsä Herran armoa” (Ps. 33: 5). “Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja” (Ps. 107: 43). TK 77.1

Jumala puhuu meille sanassaan. Siinä meillä on vielä selvempi ilmoitus hänen luonteestaan, hänen menettelystään ihmisiä kohtaan ja suuresta lunastustyöstä. Siinä meille esitetään patriarkkojen ja profeettain sekä muiden vanhan ajan pyhien miesten historia. He olivat ihmisiä, vajavaisia “kuin mekin” (Jaak. 5: 17). Me näemme, kuinka he taistelivat samanlaisissa vaikeuksissa kuin mekin, kuinka he lankesivat kiusauksiin niin kuin mekin, miten he jälleen rohkaisivat mielensä ja voittivat Jumalan armon avulla: katsellessamme sitä saamme rohkeutta pyrkiessämme vanhurskauteen. Lukiessamme heidän osakseen tulleista kalliista kokemuksista, valosta, rakkaudesta ja siunauksista, joista he saivat nauttia, ja työstä, jonka he Jumalan armon avulla suorittivat, henki, joka innoitti heitä, sytyttää meidänkin sydämissämme pyhän kilvoittelun liekin ja halun tulla luonteeltamme heidän kaltaisikseen ja vaeltaa Jumalan kanssa niin kuin hekin. TK 77.2

Jeesus sanoi Vanhan testamentin kirjoituksista — ja kuinka paljon enemmän se pitääkään paikkansa Uudesta testamentista: “Ne juuri todistavat minusta” (Joh. 5: 39), Lunastajasta, johon iankaikkisen elämän toivomme keskittyy. Niin, koko Raamattu puhuu Kristuksesta. Ensimmäisestä luomiskertomuksesta lähtien — sillä “ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on” (Joh. 1:3) — aina viimeiseen lupaukseen: “Katso, minä tulen pian” (Ilm. 22: 12) luemme_ hänen töistään ja kuulemme hänen äänensä. Jos tahdot tutustua Vapahtajaan, niin tutki pyhää Raamattua. TK 77.3

Anna Jumalan sanan täyttää sydämesi. Se on elävää vettä, joka sammuttaa polttavan janosi. Jeesus sanoo: “Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.” Ja hän selittää sanansa: “Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henki ja ovat elämä” (Joh. 6: 53, 63). Ruumiimme on kokoonpantu siitä, mitä syömme ja juomme; sama suhde, mikä vallitsee luonnollisessa taloudessa, vallitsee hengellisessäkin; se mitä tutkimme ja mietiskelemme, antaa hengelliselle luonnollemme sävyn ja voiman. TK 78.1

Lunastus on aihe, johon enkelitkin haluavat katsahtaa; se on oleva iankaikkisina aikoina lunastettujen tutkistelun ja ylistyksen aiheena. Eikö se silloin ole nytkin ajattelemisen ja perusteellisen tutkistelun arvoinen? Jeesuksen rajaton armo ja rakkaus sekä hänen meidän tähtemme tekemänsä uhri vaativat mitä vakavinta tutkistelua. Meidän tulisi viivähtää Lunastajamme ja Välittäjämme luonteen tutkistelussa. Meidän tulisi miettiä hänen tehtäväänsä, joka tuli pelastamaan kansansa heidän synneistään. Kun sitten tutkimme taivaallisia aineita vahvistuu uskomme ja rakkautemme, ja rukouksemme tulevat Jumalalle otollisemmiksi, sillä niitä elähdyttää yhä enemmän usko ja rakkaus. Ne tulevat järjellisiksi ja palaviksi. Me saamme enemmän luottamusta Jeesukseen ja joka päivä elävästi kokea hänen voimaansa täydellisesti pelastaa kaikki, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo. TK 78.2

Kun katselemme Vapahtajan täydellisyyttä, haluamme tulla kokonaan muutetuiksi ja uudistetuiksi hänen puhtaan kuvansa mukaan. Sielumme isoaa ja janoaa tulla hänen kaltaisekseen, jota ihailemme. Mitä enemmän ajattelemme Kristusta, sitä enemmän puhumme hänestä muille ja esitämme häntä maailmalle. TK 78.3

Raamattua ei ole kirjoitettu ainoastaan oppineille, vaan päinvastoin tavalliselle kansalle. Pelastuksen välttämättömät, suuret totuudet tehdään päivänselviksi; eikä kukaan voi erehtyä tai joutua harhaan, jollei hän seuraa omaa aja- tuskantaansa selvästi ilmoitetun Jumalan tahdon asemesta. TK 79.1

Meidän ei tule luottaa kenenkään ihmisen todistuksiin Raamatun opeista, vaan itse tutkia Jumalan sanaa. Jos annamme toisten ajatella puolestamme, niin tarmomme lamaantuu ja kykymme heikontuvat. Jos emme harjoita jaloja sielunkykyjämme tutkimisen arvoisissa aiheissa, ne riutuvat niin, että menettävät kykynsä käsittää Jumalan sanan syvää merkitystä. Käsityskykymme laajentuu tutkistellessamme Raamatun eri aiheiden esitystä ja vertaamalla raamatunkohtia toisiinsa ja hengellisiä asioita hengellisiin. TK 79.2

Mikään ei ole enemmän omiaan vahvistamaan ymmärrystämme kuin Raamatun tutkiminen. Ei mikään muu kirja voi niin kohottaa ajatuksia ja vahvistaa sielunkykyjä kuin Raamatun suuret, jalot totuudet. Jos Jumalan sanaa tutkittaisiin niin kuin sitä tulisi tutkia, olisi ihmisillä laaja käsityskyky, jalo luonne ja järkkymätön päättäväisyys, jotka ominaisuudet ovat nykyaikana harvinaisia. TK 79.3

Hätäisestä raamatunlukemisesta ei ole paljonkaan hyötyä. Siten voi lukea koko Raamatun näkemättä silti sen ihanuutta tai käsittämättä sen syvää ja salattua merkitystä. Yksi ainoa raamatunlause, kun sitä tutkitaan siksi, kunnes saadaan selvä käsitys sen tarkoituksesta ja suhteesta pelastussuunnitelmaan, on suurempiarvoinen kuin monien lukujen lukeminen ilman päämäärää, jolloin ei opita mitään. Pidä Raamattuasi aina mukanasi, ja lue sitä, kun saat tilaisuuden; paina raamatunlauseita muistiisi. Kulkiessasi kadullakin voit lukea jonkin raamatunlauseen ja miettiä sitä kätkien sen siten mieleesi. TK 79.4

Me emme saa viisautta ellemme tutki vakavasti, tarkkaavasti ja rukoillen. Jotkut raamatunkohdat ovat todella niin selviä, ettei niitä voi käsittää väärin, mutta on taas toisia, joiden merkitys ei ole pinnalla, niin että sen voisi huomata ensi silmäyksellä. Raamatunkohtia tulee verrata toisiinsa. Niitä täytyy tutkia huolellisesti ja miettiä rukoillen. Sellainen Raamatun lukeminen tuottaa runsaan palkinnon. Samoin kuin jalometallisuonia, löytää se, joka ahkerasti etsii Jumalan sanan aarteita, siitä suuriarvoisia totuuksia, joita huolimaton etsijä ei havaitse. Sydämessä tutkittu innoitettu sana on ikään kuin virta, joka juoksee elämän lähteestä. TK 80.1

Raamattua ei tulisi milloinkaan tutkia ilman rukousta. Ennen kuin avaamme sen lehdet, meidän tulisi pyytää Pyhän Hengen valistusta, joka meille annetaankin. Kun Natanael tuli Jeesuksen luo, Vapahtaja sanoi: “Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!” Natanael kysyi: “Mistä minut tunnet?” Jeesus vastasi: “Ennen kuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut” (Joh. 1: 48, 49). Jeesus näkee myös meidät salaisessa rukouspaikassa, jos pyydämme häneltä valistusta voidaksemme tietää, mikä on totuus. Valon maailman enkelit ovat niiden kanssa, jotka nöyrin mielin etsivät jumalallista johdatusta. TK 80.2

Pyhä Henki korottaa ja kirkastaa Vapahtajaa. Hänen tehtävänsä on etsiä Kristusta, hänen vanhurskautensa puhtautta ja suurta pelastusta, jonka saamme hänen kauttaan. Jeesus sanoo: “Hän ottaa minun omastani ja julistaa teille” (Joh. 16: 14). Totuuden Henki on jumalallisen totuuden ainoa tehokas opettaja. Kuinka paljon Jumala onkaan rakastanut ihmissukua antaessaan Poikansa kuolemaan sen edestä ja määrätessään Henkensä olemaan ihmisen opettajana ja alituisena johdattajana. TK 80.3