Päivästä Päivään

PÄIVISTÄ PARHAIN, 25. syyskuuta

»Ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.» Hes. 20: 20. PP 299.1

Sapatti tulee tehdä niin mielenkiintoiseksi kodeissamme, että sen viikoittaista paluuta tervehditään iloiten. ¹³⁰ PP 299.2

Sapattikoulu ja saarnatilaisuus vievät vain osan sapatinpäivästä. Perheelle jäävä osa voidaan tehdä koko sapatin kaikkein pyhimmäksi ja antoisimmaksi ajaksi. ¹³¹ PP 299.3

Lasten mielessä pelkkä ajatus sapatista olisi liitettävä yhteen luonnon kauneuden kanssa. Onnellisia ovat isä ja äiti, jotka voivat opettaa lapsilleen Jumalan kirjoitettua sanaa valaistuna luonnon kirjan avoimien sivujen kuvilla. Onnellisia ne, jotka voivat kokoontua vihreiden puiden alle raikkaassa, puhtaassa ilmassa tutkimaan sanaa ja laulamaan taivaallisen Isän ylistystä. ¹³² PP 299.4

Miellyttävällä säällä vanhempien olisi hyvä kävellä lastensa kanssa niityillä ja lehdoissa. Kertokaa luonnon kauneuden keskellä lapsillenne, mitä varten sapatti on säädetty. Kuvatkaa heille Jumalan suurta luomistyötä. Selittäkää heille, että maa oli hänen kättensä jäljiltä pyhä ja kaunis. Jokainen kukka, jokainen pensas, jokainen puu täytti Luojansa tarkoituksen. Selittäkää, että synti turmeli Jumalan täydellisen työn, että okaat ja orjantappurat, murhe ja tuska ja kuolema ovat kaikki seurausta Jumalalle osoitetusta tottelemattomuudesta. Kehottakaa heitä panemaan merkille, kuinka maa synnin kirouksen turmelemanakin julistaa Jumalan hyvyyttä. ¹³³ PP 299.5

Jos voimme kehittää sielumme sisäisen kauneuden ympärillämme olevan luonnon kauneutta vastaavaksi, silloin jumalalliset ja inhimilliset voimat sulautuvat toisiinsa. ¹³⁴ PP 299.6

Kun aurinko laskee mailleen, päättäkää pyhät hetket rukouksella ja ylistysvirrellä ja anokaa, että Jumala olisi läsnä työviikkonne huolten keskellä. PP 299.7

Näin vanhemmat voivat tehdä sapatin sellaiseksi kuin sen tulisi olla, viikon iloisimmaksi päiväksi. He voivat saada lapsensa pitämään sitä ilon lähteenä, päivien päivänä, Herran pyhänä, totisen kunnioituksen kohteena. ¹³⁵ PP 299.8