Päivästä Päivään

SULOISTA PUHETTA, 18. elokuuta

»Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.» Kol. 4: 6. PP 258.1

Mistä johtuu, että monet Kristuksen nimeä tunnustavat päästävät suustaan niin monia turhia, joutavia sanoja? Saatana tarkkailee päästäkseen hyötymään niistä, jotka puhuvat holtittomasti. Juttelemalla tyhjänpäiväisiä hupsutuksia yllytämme toisia samanlaiseen loruiluun. Meidän tulisi päästää huuliltamme vain puhdasta ja siivoa puhetta. Kukaan ei osaa arvioida, miten paljon syntiä tehdään holtittomilla, typerillä ja tyhjänpäiväisillä sanoilla. Jokainen puhumasi sana on siemen, joka itää ja tuottaa joko hyvää tai pahaa hedelmää. ⁸⁴ PP 258.2

Kun olemme sellaisten seurassa, jotka innostuvat puhumaan typeryyksiä, on velvollisuutemme vaihtaa puheenaihetta, mikäli mahdollista. Jumalan armon avulla meidän tulee tyynesti puuttua puheeseen tai antaa virike jostakin aiheesta, mikä muuttaa keskustelun antoisammaksi. ⁸⁵ PP 258.3

Hän [Jumala] toivoo meidän olevan hyväntuulisia, muttei kevytmielisiä. Hän sanoo jokaiselle meistä: “Vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.” 1 Piet. 1: 15. Jumala haluaa meidän olevan onnellisia. Hän haluaa antaa suuhumme uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. ⁸⁶ PP 258.4

Kun tartut ystäväsi käteen, ylistä Jumalaa huulillasi ja sydämessäsi. Tämä suuntaa hänen ajatuksensa Jeesukseen. ⁸⁷ PP 258.5

Miten hyvillään Vapahtaja olisikaan kuullessaan seuraajiensa puhelevan hänen arvokkaista opetuksistaan ja tietäessään, että he ovat mieltyneet pyhiin asioihin! Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Sitä ei voida tukahduttaa. Keskustelun aiheeksi tulevat ne asiat, jotka Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat. Kristuksen rakkaus on sielussa kuin vesilähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään, pulputen esiin juoksevia virtoja, jotka tuovat elämää ja iloa kaikkialle minne virtaavatkin. ⁸⁸ PP 258.6

Menetämme paljon, kun emme puhu enempää Jeesuksesta ja taivaasta, pyhien perinnöstä. Mitä enemmän mietiskelemme taivaallisia, sitä enemmän havaitsemme uusia ilonaiheita, ja sitä enemmän tulvii sydämestämme kiitosta hyvää tekevälle Luojallemme. ⁸⁹ PP 258.7